Mari Metsäpirttilä: Kivusta eroon – Jäsenkorjaajan opit kivuttomaan elämään
(Readme, 2024)
“Mitä tehdä, kun selkä ei suoristu, pää ei käänny, käsi ei nouse tai jalka ei kanna?”
Jäsenkorjaaja Mari Metsäpirttilä kertoo kirjassaan hyvinvoivan ja toimivan kehon perusedellytyksistä. Mikä kaikki vaikuttaa ryhtiimme ja koko olemukseemme? Ja miten pienikin poikkeama kehon suoralinjasta voi vaikuttaa hyvinkin kauaskantoisesti?
Kipu on usein oire, joka saattaa näyttäytyä täysin toisella puolella kehoa kuin sen aiheuttava todellinen vaiva. Kun hoidamme pelkkää kipupistettä, saatamme aiheuttaa epätasapainoa toisaalle kehoomme – mikä taas aiheuttaa erilaista kipua jälleen eri kohtaan. Metsäpirttilän kirja pureutuu nimenomaan tästä syystä kivun alkuperäisen aiheuttajan löytämiseen ja hoitamiseen.
Kirjassa käydään läpi kehon rakenne, toiminta ja yleisimmät ongelmat, kuten selkärangan vinoumat, jalan virheasennot ja nivelkivut. Asentovirheisiin tarjotaan korjausehdotuksia ja huolto-ohjeita niin venytysten, kipukoukun käytön kuin liikunnankin muodossa.
Metsäpirttilä muistuttaa myös kehon moni- ja tasapuolisuuden ylläpitämiseksi käyttämään päivittäin sekä oikeaa että vasenta kättä. Turhan helposti kaikki vaativammat hienomotoriset tehtävät kun tulee tosiaan suoritettua sillä vahvemmalla kädellä, mikä osaltaan vaikuttaa vartalon kallistumiseen enemmän hallitsevan käden puolelle.
Tärkein kirjan oppi on kannustus, sillä jokainen voi itse vaikuttaa oman kehonsa hyvinvointiin pitämällä huolta niinkin perusasioista kuin aineenvaihdunnasta, stressin purkamisesta sekä liikunnan ja levon tasapainosta. Kiinnittämällä tietoisesti huomiota muun muassa riittävään veden juomiseen ja monipuoliseen ruokaan, istumisasentoon ja taukojaloitteluun sekä mielen hyvinvointiin voimme itse huoltaa kehoamme ja parantaa oloamme.
Fatima Witick, Varpu Tavi: “Treenaa Fatiman kanssa”
(Readme, 2024)
Yli kolmekymmentä vuotta tanssipedagogina, jooga- ja pilatesopettajana sekä kehonhuolto – ja kehonhallintalajien asiantuntijana toimineen Fatima Witickin kirja perehtyy lymfakierron ongelmiin, faskioiden kireyteen sekä vagushermon häiriöihin – ja näiden parantamiseen.
Lymfakierto tarkoittaa elimistön imunestekiertoa, ja se toimii osana immuunipuolustusta, verenkiertoa ja aineenvaihduntaa. Toimiessaan lymfakierto virtaa imusolmukkeiden kautta verenkiertoon ja poistaa kudoksista ylimääräisen nesteen ja soluista kuona-aineet.
Lymfakierto saattaa kuitenkin häiriintyä raajojen pehmytkudosinfektioiden, murtumien, leikkausten sekä ylipainon vaikutuksesta. Mikäli lymfakierrossa on tukoksia, eikä kuona-aineiden poisto toimi, solujen toiminta heikkenee. Tämä ilmenee mm. väsymyksenä ja erinäisinä vaivoina ja särkyinä.
Lymfakierron toimintaa voi ylläpitää stressin ja liikasyömisen välttämisellä, liikunnalla ja raajojen hieronnalla. Kirjasta löytyy ohjeet niin kokonaisvaltaiseen kuin lyhyempäänkin lymfahierontaan.
Lymfakierron lisäksi myös hermostolla on tärkeä osa hyvinvoinnissa. Hermosoluista koostuva koko kehon kattava hermosto välittää sähköimpulssien välityksellä viestejä sekä ihmisen sisältä että ulkopuolelta, ja säätelee sen mukaisesti niin elimistön fysiologia kuin tunne-elämänkin toimintoja.
Kirjasta löytyy ohjeita hermorataliu’utuksiin, rauhallisiin liikkeisiin, jotka vapauttavat hermoratoja ja auttavat siten kireitä lihaksia vapautumaan ja toimimaan paremmin. Liikkeitä löytyy niin niskan, iskiashermon kuin koko kehonkin avaamiseen.
Myös faskioiden eli lihas- tai sidekudoskalvojen toiminta vaikuttaa kehon liikkuvuuteen, solujen uusiutumiseen ja erilaisten jumien laukeamiseen. Kaikenlainen hyvällä tekniikalla suoritettu liikunta sekä esim. jooga ja syvävenyttely notkistavat lihaskalvoja. Kirjasta löytyykin yksityiskohtaiset ohjeet vartalon eri osien venyttelyihin ja kehon oikeaoppisen linjauksen saavuttamiseen.
Lopuksi kirjassa käydään lyhyemmin läpi erityisesti parasympaattista hermostoa säätelevä vagushermo ja sen toiminta. Vagushermo vaikuttaa kehon rauhoittumiseen ja stressistä palautumiseen, joten senkin herättely ja huolto kannattaa.
David JP Phillips: “Kuusi ainetta jotka muuttavat elämäsi”
(Minerva, 2024)
Ruotsalainen luennoitsija David JP Phillips sekoittaa kirjassaan nimensä mukaisesti kuusi ainetta, jotka voivat muuttaa elämäsi. Mikä parasta, ihmiskeho tuottaa kyseiset ainekset itse – ja jopa silloin, kun niitä tarvitsee.
Phillips aloittaa “enkelicocktailinsa” dopamiinilla. Dopamiini luo motivaatiota, saa tarttumaan hetkeen, suorittamaan tehtävät loppuun sekä lisää omistushalua ja nautintoa. Dopamiinilla on tärkeä osansa myös pitkäaikaisen muistin toiminnassa.
Dopamiinia (ja nimenomaan hidasta dopamiinia) syntyy sellaisten aktiviteettien ja kokemusten seurauksena, joista on ihmiselle hyötyä nyt ja tulevaisuudessakin, ja joiden vaikutus kestää kauemmin – toisin kuin hassunhauska TikTok-video, joka tuottaa ns. nopeaa dopamiinia, hetken huvia. Hidasta dopamiinia tuottavia toimintoja ovat esimerkiksi lukeminen, asioiden oppiminen ja liikunta.
Cocktailin toinen aines on oksitosiini, aivojen neuropeptidi ja veressä kulkeva hormoni, joka auttaa läsnäolossa, huolenpidossa ja yhteenkuuluvuudessa. Oksitosiinia erittyy esimerkiksi, kun hämmästelemme luonnon suuruutta, seurustelemme ja olemme kontaktissa läheisiimme ja autamme muita. Myös kiitollisuus ja meditointi lisäävät oksitosiinia kehossamme.
Serotoniini taas on yhteydessä ihmisen sosiaaliseen asemaan. Kohteliaisuudet, nähdyksi ja kuulluksi tuleminen sekä sellaisetkin peruspilarit kuin kuntoilu, uni ja ravinto vaikuttavat serotoniinitasoon. Serotoniini tarvitsee myös auringonvaloa.
Siinä missä dopamiini saa ihmisen haluamaan jotakin, mitä hänellä ei ole, serotoniini saa ihmisen tyytymään siihen, mitä hänellä jo on.
Stressihormoniksikin kutsuttu kortisoli paitsi tasapainottaa immuunipuolustusta, antaa ihmiselle energiaa selvitä stressaavista tilanteista. Vaikka kohtuullinen määrä stressiä onkin hyvästä, liian pitkään jatkunut kroonistunut stressi altistaa kehon erilaisille tulehduksille ja vaivoille niin henkisesti kuin fyysisestikin.
Kortisolin haitallista määrää voi vähentää meditaatiolla, oksitosiinilla, kuntoilemalla ja hengittämällä oikein ja rauhallisesti.
Hyvän olon endorfiinia saa aikaan hymyilemällä ja nauramalla – ja samalla erittyy myös serotoniinia ja dopamiinia. Euforista tunnetta lisäävät myös kuntoilu, musiikki, suklaa ja kylmä kylpy.
Testosteronia tarvitaan itseluottamuksen rakentamiseen. Testosteronia lisäävät esimerkiksi voittaminen ja (voima)musiikki sekä tietynlainen ruumiinkieli ja äänenkäyttö, jotka antavat tunteen kuin omistaisi koko maailman.
Phillipsin tarjoaman kuuden aineen cocktailin perusta rakennetaan pitkälti riittävällä unella, monipuolisella ravinnolla ja liikunnalla. Kaiken kattavaa hyvän olon tunnetta lisäävät myös (mielellään päivittäinen) meditaatio, tietoinen läsnäoleminen, itseä sättivien ajatusten muokkaaminen ja muiden auttaminen. Kirja antaa myös ilahduttavan konkreettisia neuvoja, miten valmistautua työhaastatteluun, treffeille tai nukkumaanmenoon.
Joonas Tolvanen: “Todellinen voimasi – 100 asiaa jotka voit oppia Shaolin-munkeilta”
(Atena, 2024)
Lääkäri Joonas Tolvanen kiinnostui terveyden kokonaisvaltaisesta merkityksestä ja sitä kautta Shaolin-temppelien opetuksista. Lukuisia kertoja Kiinassa ja Shaolin-mestareiden opissa käytyään, Tolvanen sai kung-fu-mestarin arvonimen sekä jotain titteliäkin tärkeämpää: sisäistä rauhaa, kärsivällisyyttä ja armollisuutta myös itseään kohtaan.
Tolvanen jakaa kirjassaan mestareidensa oppeja ja avaa niiden merkityksiä niin kuin hän itse on ne ymmärtänyt. Buddhalaisesta Shaolin-perinteestä ammentavat opetukset kehottavat muun muassa keskittymään nykyhetkeen, olemaan takertumatta mihinkään ja löytämään oman motivoivan voimansa. Elämän peruskysymysten äärelle johdattelevat neuvot ovat ilahduttavan arkisia ja käytännönläheisiä.
Helppolukuinen kirja sisältää sata sanontaa ja lyhyen tarinan, joka mestarin lauseeseen liittyy. Mahdollisesta nopealukuisuudestaan huolimatta kirjan ääreen kannattaa pysähtyä ja miettiä neuvoja myös omalta kannaltaan.
