Aleksi Delikouras: Nörtti 1, New Game (Otava 2011, uusintapainos 2018) 206 sivua ISBN 978-951-1-32878-0
Aleksi DelikourasinNörtti-kirjasarja kertoo yläasteikäisestä Dragonslayer666:sta, joka eläisi Pepsillä ja hengittäisi tietokonepelejä. Erityisesti Battlefieldiä. Koulussakäynti on joutavaa pakkopullaa, äidin mökkimatkat silkkaa kidutusta ja äidin kreikkalainen poikaystävä Jorgos se vasta ihme hyypiö onkin. Ystävä(hkö)piiri koostuu pelivastustaja-Hege91:stä, ärsyttävästä luokkatoveri-Pinokkiosta, koulun suosituimmasta urheilijajannu-Jakesta sekä sydäntä hämmentävästä Fetasalaatista. Nuoren miehenalun mietteet ja tunteet tallentuvat suodattamattomina aidonoloisiin päiväkirjamerkintöihin.
Dragonslayerin ulosanti on töksähtelevyydessään hurmaavan täsmällistä. Kukin saa kuulla osansa. Nuoruus näkyy ehdottomuudessa ja paistaa väärinymmärryksissä. Kovien sanojen taustalla on kuitenkin havaittavissa myös kaikkea sitä, mikä jää sanomatta. Näennäisistä eväyksistään huolimatta Fetasalaatti kiinnostaisi enemmänkin, eivätkä ne äiti ja Jorgoskaan loppujen lopuksi ihan niin ääliöitä olekaan.
Esikoiseni ei liiemmin ole pitänyt lukemisesta. Joitakin yksittäisiä kirjoja hän on lukenut mielellään, muut lukudiplomiin oikeuttavat kirjat taas ovat olleet jonninlaista patistusta. Nörtti-kirjoja hän luki viikossa neljä. Viides ja viimeinen osa on parhaillaan menossa. Hyvän kielenkäytön sekä helppolukuisen kirjoitusasun lisäksi Delikouras on valinnut aihealueensa kiinnostavasti.
YouTubesta ja YleAreenastakin löytyvä Nörtti: Dragonslayer666 -sarja on varmasti osaltaan auttanut tarttumaan kirjoihin, joista on otettu jo toinen painos. Hyvä niin, sillä sekä kirjat että tv-sarja ovat nimittäin tällaisen vähän vanhemmankin lukijan ja katsojan mielestä ihan mielettömän mahtavia.
Anniina Mikama: Taikuri ja taskuvaras (WSOY, 2018) 415 sivua ISBN 978-951-0-42945-7
Anniina MikamanTaikuri ja taskuvaras vie lukijansa 1800-luvun Helsinkiin. Katujen armoille joutuneelle ja siellä oppinsa ammentaneelle nuorelle Minalle tarjoutuu yllättävä tilaisuus päästä taikurin avustajaksi. Mystiikan ja illuusion lisäksi taikuri-Tomin maailma tarjoaa myös seikkailuja, vaaraa sekä romantiikkaa.
Mikaman sanat soljuttavat tarinaa mutkattomasti eteenpäin. Steampunk-henkinen Helsinki piirtyy lukijan silmien eteen vaivattomasti ja päähenkilöiden paikoin hengästyttäväänkin juoksuun on helppo hypätä mukaan. Melko paksu kirja antaa lukijalleen enemmän aikaa hahmojen parissa. Nuorillekin lukijoille sopivan yllätyksellisen tarinansa ansiosta kirja (kuitenkin) pysyy hyppysissä.
Taikuri ja taskuvaras sai tänä vuonna Suomen Nuorisokirjailijat ry:n jakaman Topelius-palkinnon, täysin ansaitusti. Trilogian toinen osa, Huijarin oppipoika, ilmestyy maaliskuussa.