Louisa May Alcott: Pikku naisia (Art House, 2021)
Suomennos: Sari Karhulahti
Kansikuva: Anna Bond
Louisa May Alcottin Pikku naisia kuuluu kirjoihin, joihin voi uppoutua. Alcottin selkeän kuvailevan kielen kautta lukija pääsee Marchin perheen sisarusnelikon pariin lämpimän takkatulen ja dramaattisten näytelmäesitysten ääreen.
Kirjailijan omaan lapsuuteen perustuva ja alun perin vuosina 1868 ja 1869 kahtena kirjana ilmestynyt teos esittelee Marchin perheen lämpimän ja järkevän äidin sekä tämän neljä keskenään hyvin erilaista tyttöä. Perheen isä toimii rintamapappina Yhdysvaltain sisällissodassa, mutta on läsnä tyttöjensä elämässä kirjeiden kautta.
Vanhin tytär, Meg, on (itse)tietoinen iästään ja toivookin löytävänsä pian hyvän miehen ja perustavansa perheen. Poikatyttö Jo haaveilee kirjailijuudesta ja karttaa kaikkea naismaista turhuutta. Ujo ja herkkä Beth toivoo kaikille pelkkää hyvää jättäytyen itse mieluiten taka-alalle. Nuorin Amy on hieman turhamainen sekä taiteellisesti lahjakas. Nelikon elämä saa naapuriin muuttavasta Lauriesta oivallisen lisän teatteriesityksiinsä – ja innokkaan, mutta kohteliaan ihailijan (etenkin) Jo’lle.
Sisarusten elämästä löytyy luonnollisesti koko kirjo tunteita; sydänalaa korventavaa ihastumista ja katkeraa pettymistä, raivostuttavaa ärsyyntymistä ja sydäntäsärkevää surua, mutta myös kepeää iloa ja rauhoittavaa toivoa.
Pikku naisia jaksaa ihastuttaa vuosisatojen jälkeenkin. Anna Bondin huikean kaunis kansikuva on omiaan houkuttelemaan kirjan pariin yhä uusia lukijoita.
J.M. Barrie: Peter Pan (Art House, 2021)
Suomennos: Sari Karhulahti
Peter Pan, poika, joka ei koskaan tahtonut kasvaa aikuiseksi. Miten ihastuttavan riemastuttava J.M. Barrien vuonna 1911 kirjoittaman tarina on vielä – ja ehkä erityisesti – tänäkin päivänä. Barrien kerronta on mahtavan ilkikurista ja suoruudessaan houkuttelevan mukaansatempaavaa.
Peter Pan on hurmaavan vetävä päähahmo, jonka jokaista liikettä ja mielen oikkua hänen muodostamansa joukkio, Kadonneet pojat, seuraavat kuin krokotiili Kapteeni Koukkua. Peter saa houkuteltua myös Darlingin perheen lapset Wendyn, Michaelin ja Johnin mukaansa Kaukamaahan (toisissa suomennoksissa Mikä-mikä-maahan), jossa kaikki on aluksi jännittävien seikkailujen sävyttämää.
Äidin rooliin hyvillään asettautuva Wendy alkaa sukkien parsinnan, mielikuvituslounaiden valmistuksen ja iltasatujen kerronnan lomassa unohtaa vanhempansa. Mutta mitä tapahtuu, kun Wendy ja hänen veljensä haluavat lähteä kotiin ennen kuin on liian myöhäistä?
Toisin kuin Disneyn silotellummat kirja- ja elokuvaversiot, alkuperäisteos piirtää kuvan verrattoman rohkeasta, mittaamattoman itsetyytyväisestä ja jonkin verrankin tarkkaavaisuushäiriöisestä pojasta, joka vakuutteluistaan huolimatta kaipaa äitiään, jota ei muista. Verenhimoisten merirosvojen miekkojen kalskeessa ja sotapolulla marssivien punanahkojen hyytävien huutojen lomassa Barrie kertoo koskettavan tarinan vanhempien rakkauden tärkeydestä.
