Maija Poppasen paluu
Ohjaus: Rob Marshall
Käsikirjoitus: David Magee (perustuu PL Traversin tarinoihin)
Pituus: 131 min
K7
Ensi-ilta 25.12.
Maija Poppasen paluu on jatkoa vuonna 1964 julkaistulle klasikkoelokuvalla, joka kertoi taianomaisesta lasten- (ja aikuisten-)hoitajasta. Tuolloin Maija lensi pelastamaan Pankin perheen isää, joka aikuishuoliensa musertamana oli unohtaa lapsenmielisyytensä. Historia uhkaa toistaa itseään, joten Maijan on aika saapua jälleen paikalle ja muistuttaa elämän mukavista seikkailuista.
Maija Poppasen paluu toimii tavallaan hyvänä jatko-osana. Edellisen elokuvan pikku Mikko on nyt itse kolmen lapsen yksinhuoltajaisä, sillä perheen äiti on menehtynyt vuosi aiemmin. Lama-aika painaa, eivätkä rahat tahdo riittää kotitalon säilyttämiseen – elleivät Mikko ja siskonsa Anna löydä ajoissa isänsä osakekirjoja, joita ovelan kavala pankinjohtaja vaatii lainan maksuun.
Vaikka Maija Poppasen paluu onkin oma lukunsa, osoittaa se kunnioitusta useissa kohdin edeltäjäänsä. Emily Bluntin esittämä aina tiptop-siisti Maija saapuu taivaalta puhuvalla sateenvarjollaan lentäen, haalii pohjattomasta laukustaan tarpeet kokonaiseen meriseikkailuun sekä johdattaa lapset muassaan posliiniastian maisemaan. Mukana on myös lampunsytyttäjien (aiemmin nokikolareiden) rytmikkään mukaansatempaava tanssiesitys. Eivätkä vähäisimpinä viittauksina ole perheen nykyinen taloudenhoitaja Elli, jota esittää iki-ihana Julie Andrews ja Dick Van Dyke eläköityneenä pankinjohtajana.
Maija Poppanen ihastuttaa aina.
