Pähkinänsärkijä ja neljä valtakuntaa
Ohjaus: Lasse Hallström ja Joe Johnston
Käsikirjoitus: Ashleigh Powell
Kesto 1h 40 min
K 12
Ensi-ilta 2.11.2018
Disneyn Pähkinänsärkijä ja neljä valtakuntaa on uskomattoman kaunis elokuva. Tarinan kolme valtakuntaa, Lumihiutaleiden maa, Kukkasten maa ja Makeisten maa ovat toinen toistaan viehättävämmin rakennettuja. Se neljäskin valtakunta – jonka nimeä ei voi ääneen lausua – on kovin taidokas, vaikkei niinkään kaunis. Näyttelijät ja puvustus niin ikään ovat silmiä hivelevän somia (paitsi sen neljännen valtakunnan pellet, jotka eivät ainakaan osaltaan hillitse katsojien mahdollista pellekammoa). Kun keitokseen lisätään vielä Lontoon Philharmonia-orkesterin soittamat selvät sävelet, kakku alkaa olla valmis.
Mackenzie Foyn näyttelemä Clara saa edesmenneeltä äidiltään lahjaksi salaperäisen koristemunan. Avatakseen munan, Claran täytyy kuitenkin ensin löytää avain. Morgan Freemanin taatulla taidolla esittämä kummisetä johdattaakin tytön avaimen jäljille – ja samalla salaiseen rinnakkaismaailmaan, josta löytyy muun muassa Keira Knightleyn valloittava Sugar Plum -keiju.
Tarina itsessään on ihan kelpo seikkailu, joka vaatii osallistujaltaan sekä rohkeutta että itseluottamusta. Kuten Hallströmin useammankin ohjauksen pääpointtina, niin myös tässäkin on omaan itseen uskominen, eteen tulevista esteistä huolimatta. Ja kuten kunnon tarinaan kuuluu, esteitähän löytyy ja asiat eivät aina ole kuten ensinäkemältä näyttäisi.
Kaikesta kauneudestaan huolimatta, Pähkinänsärkijä ja neljä valtakuntaa -elokuva jää mielestäni harmillisen etäiseksi. Kulissit ovat kohdillaan ja näyttelijät osaavat sekä vuorosanansa että elekielensä, mutta jostain syystä kokonaisuus jää syvällisemmin koskettavaa tunnetta vaille.
