Suuria tunteita

Mervi Juusola: Kuinka minusta tuli rohkea (Otava, 2018)
Kuvitukset: Anni Nykänen
B5, 59 s, neliväri
ISBN 9789511322269

Tilda ja hänen kaksi vuotta nuorempi veljensä Sisu asuvat keltaisessa talossa metsän keskellä, jossa heillä on naapurin lasten kanssa yhteinen puumaja ja luontosalapoliisitehtäviä. Elämä on mallillaan, kunnes eräällä iltapalalla äiti ja isä kertovat aikovansa erota. Seuraa muutto isoon kaupunkiin, uuteen kouluun ja vieraiden lasten pariin.

Luonteeltaan hiljaisen Tildan ja vilkkaan Sasun sopeutuminen uusiin ympyröihin ei suju kivuttomasti. Lapset kokevat pelkoa, jännitystä ja ärsytystä, surua ja yksinäisyyttä. Kun uusi ystävä löytyy, sekin vain vähäksi aikaa. Onneksi lopulta kaikki käy parhain päin, asiat selviävät yhdessä aikuisten kanssa ja lapset oppivat puolustamaan sekä itseään että toisiaan.

Tietokirjailija, neuropsykiatrinen valmentaja ja kuvataideterapeutti Mervi Juusolan Kuinka minusta tuli rohkea pureutuu tunnetaitojen maailmaan mukavan konkreettisesti. Jos keskittyy hetkiseksi hengittämään koko vatsallaan, jännityksen tunne tyyntyy; alakuloon auttaa, kun miettii asioita, jotka saavat hyvälle mielelle; iloa tuottavista jutuista saa lisää energiaa. Kirjasta löytyykin myös tunnetaitokortit, joiden avulla voi kuulostella omia tuntemuksiaan ja oppia niistä enemmän.

Anni Nykäsen upean ilmeikkäästi kuvittamassa teoksessa on Tildan tarinan ohella pieniä pysähdyspaikkoja, jolloin voi miettiä muun muassa omia supervoimiaan, ihmisten eroavaisuuksia sekä hyvän että huonon ystävän ominaisuuksia. Kirjassa on myös konkreettisia neuvoja, kuinka toimia, jos joku kiusaa tai miten lähestyä uusia ystäviä ja ylläpitää ystävyyttä. Ylipäätään Juusola kehottaa lapsia puhumaan tunteistaan, yhdessä turvallisen aikuisen kanssa tunnesolmut aukeavat.

Mariska: Määt ja Muut (Tammi, 2018)
Kuvitus: Reetta Niemensivu ja Aapo Ravantti
B5, 56 s, neliväri
ISBN 9789529491757

Räppärinä ja sanoittajana tunnetuksi tulleen Mariskan uusin sanailuteos lastenrunokirja Määt ja Muut on kerrassaan riemastuttava. Mutkaton runokirja huvittaa, liikuttaa ja myhäilyttää niin lasta kuin aikuistakin.

Kirjan alkusanat kitetyttävät opuksen tärkeimmän sanoman vastaansanomattoman suoraan:
“Sitä minä vaan,
et kaikkii tarvitaan –
ilman kyitä, haita, täitä
köyhä olis maa…”

Ilahduttavan avarakatseiset runot kertovatkin niin ujosta kissanpennusta, huolettomasta oravasta kuin kuun perään haikailevasta sudestakin. Mariska ei aliarvioi pienimpiäkään lukijoita, vaan tiivistää muutaman säkeen pituisiin runoihinsa tunteita riehakkaasta uhmasta kuolettavaan sydänsuruun. Puhekieliset rivit ova suuhunsopivan helppolukuisia.

Reetta Niemensivun ja Aapo Ravantin ilmeikkään rennoin viivoin piirretyt eläimet kuvastavat Mariskan sanoja oivallisesti.

Katri Kirkkopelto: “Molli ja kumma” (Lasten Keskus, 2018)
A4, 48 s, neliväri
ISBN 9789522888440

Katri Kirkkopellon luoma Molli-hahmo on kertakaikkisen ihastuttava. Suloisen pohtivainen metsänhahmo kokee uusimmassa kirjassaan kummallisia tunteita; iloa, pelkoa, suuttumusta, katumusta ja mielenrauhaa.

Eräänä loppukesän aamuna metsästä löytyy kumman suuria jalanjälkiä. Mollin touhukas Sisu-ystävä arvelee ensijärkytyksestä toivuttuaan jäljen olevan NIIDEN, puutarhan muurin takaisen Suuren Metsän olioiden jättämä. Vieraan pelko aiheuttaa ystävyksissä erilaisia tunteita ja toimintatapoja. Lopulta uteliaisuus voittaa Mollin ja hän pääseekin tutustumaan Kummaan – joka ei sitten tunnukaan niin pelottavalta.

Kirkkopelto kuvaa hahmojensa tunteita selkeän samaistuttavasti. Olentojen tunteisiin on helppo mennä mukaan – niin pelkoon, loukkaantuneisuuteen kuin onnellisuuteenkin. Kirja pitääkin sisällään mukavan lapsentasoisesti tunteiden koko skaalan.

Tunteisiin voi pureutua myös Mullin Mallin Molli -puuhakirjassa, jota voi täyttää tunnetilan mukaan ovelasti kummasta päästä tahansa, joko Hyvän Mielen Hyrinöistä tai Pahan Tuulen Puuskista.

Marjatta Levanto: Pelottelun (ja pelon voittamisen) käsikirja (Teos, 2018)
Kuvitus: Julia Vuori
B5, 152 s, neliväri
ISBN 9789518517682

Pelkoa viljellään kirjoissa, elokuvissa ja uutisissa niin paljon, ettei se tunnu enää vaikuttavan samalla tavalla kuin ennen. Marjatta Levannon kirjoittamassa Pelottelun (ja pelon voittamisen) käsikirjassa ikiaikaiset, vanhan kaartin pelottelun ammattilaiset kokoontuvat yhteen ja alkavat kasata ohjekirjaa uusille pelottelijoille.

Synkeästä aiheestaan huolimatta Pelottelun käsikirja on varsin riemukas tapaus. Alkukantaiset pelon lietsojat – paholaiset ja pirut, demonit ja hirviöt, lepakot ja pöllöt, noidat ja jättiläiset, kummitukset ja painajaiset – kokoontuvat synkkänä sydänyönä kolmen tien risteykseen (tietysti!) ja pohtivat, millaisia ominaisuuksia kunnon pelottelijalla tulee olla. Samalla huomataan, että aikamoisen huvittaviakin nuo joskus niin kovin kammottavat otukset osaavat olla (kuten jäniksen korvilla, tiikerin kuonolla, kalan suomuilla, petoeläimen kynsillä ja linnun koivilla varustautunut Beelzebub, Kärpästen Herra).

Kun erilaiset onnettomuudet, sodat ja maanjäristykset menneinä aikoina kohtasivat ihmipoloisia, joilla ei ollut tutkimustietoa kyseisistä asioista, tapahtumat oli helppo sälyttää erilaisten pahanhenkien hartioille. Äkäiset maanalaiset voimat aiheuttivat tulivuorenpurkauksia, ilkiömäiset ilman henget myrskyjä ja pahantahtoiset veden henget haaksirikkoja. Ja ukkonen syntyi paholaisen piereskelystä. Ensimmäisenä museolehtorina ja museopedagogiikan uranuurtajana Marjatta Levanto tuntee ja taitaa taidehistorian, ja osaa myös välittää tietonsa mielenkiintoisesti.

Erilaisia paholaisia, piruja ja hirviöitä on ikuistettu kautta aikojen niin tauluihin, kirjoihin kuin patsaisiinkin ympäri maailman. Pelottelun käsikirjassakin nähdään muun muassa japanilainen ukkosen paholainen (Kamakura-kaudelta 1185-1333), Maran elefanttipäiset patsaat (n. vuodelta 1480) sekä haitilaisia paholaisia matkalla kukkaiskarnevaaliin (Rigaud Benoit, 1973). Teoksen sivuilla seikkailee myös Julia Vuoren nuorisopahiksia keventämässä kerrontaa.

Pelottelun (ja pelon voittamisen) käsikirja toimii niin lapselle kuin aikuisellekin, yhdessä luettavaksi.

Lorena Pajalunga: “Joogaleikki” (Nemo kustannus, 2018)
A4, 40 s, neliväri
ISBN 9789511327462

Siinä missä aikuisen tarvitsee välillä toden teolla keskittyä saamaan itsensä oikeanlaiseen jooga-asanaan, lapsen mielikuvitus käsittää asennon heti jo sen nimestä. Ainakin, jos kyse on Lorena Pajalungan Joogaleikki-kirjan rohkeista leijonista ja kepeistä perhosista.

Esipuheessaan Pajalunga korostaa, ettei pitkäkestoisia asanoita suositella lapsille. Sen sijaan hassujen eläinten, tarinoiden ja leikin avulla lapset voivat käsitellä niin rohkeuden kuin suuttumuksenkin tunteita, jolloin ne on helpompi kohdata arjessakin.

Joogaleikki sisältää kaksikymmentä erilaista eläintä ja niiden mukaista asentoa. Jokaisella aukeamalla on Pajalungan selkeät sanalliset ja Anna Lángin ihastuttavat kuvalliset ohjeet. Leikin kautta jokaiselta eläimeltä voi myös oppia tietynlaisen erityistaidon; lokilta vapauden tunnetta, delfiiniltä iloitsemista ja hauskanpitämistä, kilpikonnalta viisasta hitautta.