Minna Huotilainen, Leeni Peltonen, Helmi Uusitalo, Silja Vahtokari: Uni ja unettomuus, Näe nukkuminen uusin silmin (Otava, 2022)
Ulkoasu: Tuuli Juusela
Unettomuus koskettaa ihmisiä ikään ja asuinpaikkaan katsomatta. Unettomuus voi ilmetä vaikeutena nukahtaa illalla, toistuvina yöheräilyinä tai vaikeutena saada herättyään uudelleen unen päästä kiinni. Tilapäinen unettomuus menee ohi yleensä kuukaudessa, lyhytkestoiseksi unettomuudeksi lasketaan alle kolme kuukauden oireilua ja yli kolme kuukautta jatkunut unettomuus määritellään jo pitkäkestoiseksi.
Unen tärkeys on tutkitusti todistettu ja vastaavasti sen vähyydestä on tunnetusti haittaa niin henkiselle kuin fyysisellekin terveydelle. Uni on tärkeä paitsi uusien asioiden oppimiselle ja oivaltamiselle kuin myös aivojen kuona-aineiden suodattamisellekin – mikä tapahtuu vain syvän unen aikana.
Aivotutkija Minna Huotilaisen, toimittaja Leeni Peltosen, fysiikan opiskelija Helmi Uusitalon ja biokemian opiskelija Silja Vahtokarin uutuuskirja Uni ja unettomuus, Näe nukkuminen uusin silmin käy selkeän perusteellisesti läpi yöllisten lepohetkien monet haasteet ja tarjoaa keinoarsenaalia uneen tuudittautumiseksi.
Kirjassa käydään läpi, miten nukkuminen muuttuu ihmisen varttuessa. Lapsen, nuoren, aikuisen, naisen kuin ikääntyneenkin unentarve ja -mahdollisuudet ovat erilaiset. Työajat, yksin tai yhdessä nukkuminen, alkoholi ja päivittäisen liikunnan määrä vaikuttavat kaikki osaltaan niin unen laatuun kuin määräänkin, ja näihin ihminen voikin osittain myös itse vaikuttaa. Teos valottaa unihäiriöiden tutkintaa ja mittaamista, lääkkeetöntä ja lääkkeellistä hoitoa ja mistä uneton voi löytää ja saada apua.
Kirjoittajat tarjoavat yön pimeinä tunteina kieriskelijälle myös armoa sekä itseään että unettomattomuuttaan kohtaan. Jonain yönä nukkuminenkin onnistuu.
Helena Hallenberg: Levollinen yö, Kiinalaisia keinoja unettomuuden hoitoon (Bazar, 2022)
Kansi, ulkoasu ja piirrokset Susanna Appel
Myös Helena Hallenbergin kirja käy läpi unen vaiheiden määritelmät ja kuinka nukkuminen vaihtelee ihmisen elämänvaiheiden myötä. Kirjassa käsitellään kattavasti sekä unta vaikeuttavat että edistävät asiat. Ensimmäisiin kuuluvat muun muassa unta häiritsevät neurologiset ja psykiatriset sairaudet, kiputilat, alkoholi, kofeiini, stressi ja ruokavalio.
Unta edistäviä tekijöitä taas ovat liikunta, päivän askareiden monipuolisuus ja mielekkyys sekä hyvät ihmissuhteet. Hellberg painottaa myös tunnistamaan oikean nukkumaanmenoajan, kiinnittämään huomiota iltarutiineihin ja vuoteen ja vuodevaatteiden puhtauteen.
Akupunktioon ja qigongiin erikoistunut Hallenberg on kehittänyt oman aivo-qigong -menetelmänsä, jonka mukaisia selkeitä ja kuvallistettuja ohjeita on sekä hänen edellisessä teoksessaan, viime vuonna julkaistussa Aivo-qigong, Harjoita mielesi toimintaa ja terveyttä (Bazar), että tässä uutukaisessakin.
Tärkeintä liikkeiden toimivuuden kannalta on, että niitä tehtäisiin säännöllisesti. Mitä pidempään unettomuus on vaivannut, sitä kauemmin tilanteen korjautuminen ja stressaantuneen hermoston rauhoittuminen kestää. Kirjasta löytyy liikkeitä sekä seisten, istuen että makuulla tehtäväksi. Mukana on myös akupunktiopisteiden hierontaohjeita sekä meditaatioharjoituksia.
Sanna Wikström, Reija Könönen: Lempeästi eroon murehtimisesta (Otava, 2022)
Graafinen suunnittelu ja taitto: Satu Kontinen
Yksi asia, mikä takuuvarmasti pitää pikkutunneilla hereillä on murehtiminen. Lumipallosta vyöryksi kasvava vyyhti kasvattaa vauhtiaan mitä moninaisemmilla mielijohteilla. Hidasta elämää -hyvinvointisivuston perustaja Sanna Wikström sekä viestinnän ja mindfulnessin maisteri Reija Könönen lupaavat uutuusteoksensa opein ohjata suurmäen kiitäjän loivemmille rinteille.
Lempeästi eroon murehtimisesta -kirja on ihastuttavan kevyt tietokirja niinkin tukahduttavasta aiheesta. Lyhyiden alustustekstien ja pohdintatehtävien kautta lukija pääsee pilkkomaan omia murheitaan pienemmiksi – ja kenties hallittavammiksi – osiksi.
Kymmenen erilaisen huolehtijatyypin luonnehdinnoista lukija löytänee omansa, ellei useampaakin. Katsomalla asioita eri näkökulmista ja suhteuttamalla huolenaiheitaan eri mittakaavaan niihin voi saada edes pientä etäisyyttä. Tunneinventaarion ja tutkailun kautta murheiden kiristämät jumit saattavat hellittää myös kehosta.
Syväluotaavien tehtävien taustalla on tarkoitus tulla tietoiseksi omista ajatuksistaan, ja nimenomaan siitä, että ne ovat kunkin omia väritettyjä kuvia totuudesta. Muiden totuus sekä absoluuttinen totuus ovat tyystin toisen värisiä.
