Ilja Karsikas: “Yksisarvinen” (S&S, 2022)
Ilja Karsikkaan Yksisarvinen kertoo pienestä Moasta ja tämän perheestä sekä erityisesti isästä, joka aina viikonlopun tullen katoaa barbaariystäviensä kanssa jahtaamaan imelältä tuoksuvaa yksisarvista.
Vaikka isä muina päivinä laittaa maailman parasta pastakastiketta, hölmöilee hassusti ja lukee iltasatuja, jahdista palattuaan hän näyttää hurjalta hoippuessaan kotiin rikkinäisine housunpolvineen, punaisine paidankauluksineen ja silmäkulmineen. Miksi isä haluaa saada yksisarvisen kiinni, vaikka äitikin raivostuu siitä?
Vauhdikkaan värikkäät kuvitukset valtaavat kirjan aukeamat ja moniulotteinen teksti mielen. Lukijan iästä riippuen teksti saanee erilaisia merkityksiä, erilaisin painotuksin. Perheille, joissa alkoholin käyttö aiheuttaa ongelmia, kirja tarjoaa hienovaraisen tavan käsitellä asiaa, ja havahduttaa jokaisen aikuisen pohtimaan oman käyttäytymisensä näyttäytymistä lapsen silmin.
Yksisarvinen on valtavan upea ja tärkeä kirja. Se tuo saarnaamatta esiin sekä Moan että isän näkökulman; pienen lapsen pelon ja hämmennyksen sekä isän pakottavan vapauden (?) kaipuun. Tarinan isä myös yrittää parhaansa mukaan jättää viikonloppuiset jahtinsa väliin ja etsiä symbolista yksisarvista muualta, Moan opastamana. Avoin loppu on toivoa herättävä.
