Sarjakuva soveltuu monentasoisen ja -ikäisen lukijan käsiin, sillä puhekuplien maltillinen tekstimäärä ja kerrontaa tukeva kuvitus auttavat vasta-alkaneenkin tarinan polulle. Ohessa kaksi lapsille ja nuorille suunnattua sarjakuvasarjaa, joista löytyy suomennettuna jo useampikin osa.
Di Gregorio & Barbucci: Sisarukset Grémillet 4 – Komeetta ja vuorikauris (Storyhouse Egmont, 2023)
Suomennos: Jouko Ruokosenmäki
Kaunispiirtoinen Sisarukset Grémillet lennättää lukijan Sarahin, Cassiopéen ja Lucillen mukana tällä kertaa Ranskan Alpeille, sisarusten isän luo. Kauan odotettu yhteisloma uhkaa tosin lässähtää tyystin, kun isä on kiinnostunut kolmikon sijaan komeetasta. Isän hätiköidessä observatoriossaan Kolmen sisaren kerho löytää ajanvietteekseen mystisen Vuorikauriin arvoituksen.
Di Gregorio on kirjoittanut kaikista hahmoistaan miellyttävän moniulotteiset. Isä tuskailee vuosikausia tutkimansa komeetan lähestymisen ja rakastamiensa tytärten etääntymisen välillä, ja kukin sisarus suhtautuu tilanteeseen itselleen tyypillisellä tavalla. Eikähän Barbuccin piirros- ja väritysjälkeä voi olla ihailematta, niin hätkähdyttävän kauniilta ja sulavan vaivattomalta jokainen ruutu ja sivu näyttää. Kertomuksen tunnelma kietoutuukin lukijan ympärille lämpimän peiton tapaan.
Sarjan aiempien osien esittelyt löydät täältä:
Sisarukset Grémillet 1: Sarahin uni
Sisarukset Grémillet 2: Cassiopéen ihastus
Sisarukset Grémillet 3: Lucillen aarre
Malin Falch: Pohjantuli – Porttipuu osa 1 (Storyhouse Egmont, 2023)
Suomennos: Jonna Joskitt-Pöyry
Norjalaistaituri Malin Falchin Pohjantuli-sarjakuvasarjan viides osa, Porttipuu (osa 1), yhdistää Sonjan ja tämän Henrik-sedän. Jälleennäkemisen riemua kestää tosin vain hetken, sillä seikkailu vie Sonjan lopulta taasen toisaalle, pelastamaan peikkopoika Espeniä viikinkien kynsistä. Sonjan taittaessa matkaa myös vuorikansan Lotta saa kuulla totuuden menneisyydestään ja äidistään.
Hengästyttävän kiivastahtisessa tarinassa juonet punoutuvat taustalla palmikoiden tapaan, eikä missään vaiheessa voi olla varma, keneen kannattaa luottaa.
150-sivuisessa sarjakuvassa kannattaa tosiaan kiinnittää huomiota puhekuplien lisäksi myös itse ruutujen sisältöihin, hahmojen ilmeisiin ja taustatapahtumien käänteisiin, sillä pelkkään tekstiin keskittymällä saattaa osa seikkailusta mennä ohi. Tummasävyistä kuvitusta kannattaa lukea myös hyvässä valaistuksessa.
Sarjan aiempien osien esittelyt löydät täältä:
Pohjantuli 1: Peikkolaakso
Pohjantuli 2: Viikingit ja varis
Pohjantuli 3: Lintusisaret
Pohjantuli 4: Vuorenpeikon valtakunta
