Mitä luen -lukupäiväkirja (Tuuma, 2023) Tekstit: Anne Luoma-aho ja Jutta Vainio Toimitus: Mirva Kiviaho Kannen kuva: Susan Wilkinson Kansi ja taitto: Janne Hiltunen
Se mitä luet, vaikuttaa ajatuksiisi ja siten tapaasi katsoa maailmaa.
Kirjat herättävät lukiessa oivalluksia, jotka voivat olla käänteentekeviä myös kirjankansien ulkopuolella. Toisinaan lukemistaan opuksista ei jää mieleen mitään, ja silloin tällöin kirjan lukeminen jää syystä tai toisesta kokonaan kesken. Tuuma-kustannuksen Mitä luen -lukupäiväkirja on oivallinen paikka, johon tallettaa lukukokemusten herättämiä mietteitä.
Lukupäiväkirja pitää sisällään erilaisia tehtäviä, joiden kautta voi herätellä, haastaa ja pitää yllä lukuintoa. Löytääkö tietokirjabingon avulla uusia taitoja; miten eri vuosikymmeninä kirjoitetut teokset eroavat toisistaan; miltä kirjan lukeminen tuntuu saunassa? Listoista pitäville ihmisille löytyy kirjan sivuilta omat viivansa ja tietysti lukemisen herättämiä mielipiteitä voi kirjata ylös myös täysin vapaasti.
Mitä luen -lukupäiväkirja on mainio tapa keskustella lukemiensa kirjojen kanssa.
Stefanos Xenakis: “Lahja – Miten nauttia elämästä ja nähdä ihmeitä kaikkialla” (Gummerus, 2021) Englanninnoksesta suomentanut Jade Haapasalo
“Useimmat ihmiset näkevät, mutta vain harvat havainnoivat”.
Kreikkalaisen Stefanos XenakiksenLahja on muistutus elämän pienten asioiden huomioimisesta. Sen sijaan, että ihminen kulkisi rutiininomaisesti aamusta iltaan ja päivästä toiseen, Xenakis tuo pienten arkipäiväisten tarinoidensa kautta esiin toisenlaisen tavan hahmottaa elämää: lahjana, joka tulisi avata.
Xenakis muistuttaa kuinka tärkeää on kunnioittaa vanhempiaan – ja kertoa se heille; miten huumorin avulla selviää pidemmästäkin pankkijonosta – ja epäilyttävistä ennakkoluuloista huolimatta jonon päässä saattaakin odottaa kaikista ystävällisin virkailija; ja miten usein oikeastaan vedämmekään herneen nenään lähes olemattomista syistä ja pilaamme sillä sekä oman että mahdollisesti jonkun toisenkin päivän – sen sijaan, että ohittaisimme ärtymyksen aiheuttajan olankohautuksella ja jatkaisimme päiväämme paremmalla tuulella.
Xenakis on pitänyt päivittäisistä ilon ja kiitollisuuden aiheistaan päiväkirjaa, “Ihmeiden muistikirjaa”, viimeiset kymmenen vuotta. Sen myötä hän on oppinut havainnoimaan niitä päivistään yhä helpommin ja yhä enemmän. Mitäpä, jos antaisi isänpäivälahjaksi – tai joululahjaksi itselleen tai ystävälle – muistikirjan, johon koota omia ilon huomioitaan?
Helena Hallenberg: “Aivo-Qigong – Harjoita mielesi toimintaa ja terveyttä” (Bazar, 2019) Kansi, ulkoasu ja piirrokset: Susanna Appel
Liikunta on tutkitusti aivojen paras huoltaja. Liikunta vaikuttaa osaltaan myös muihin sisäelimiin, kuten munuaisiin ja sydämeen, joilla taas on edelleen vaikutusta aivoihin. Niin ikään hengityksen sujuva virtaus auttaa aivojen verenkiertoa ja hapensaantia sekä vahvistaa kehon koordinaatiota.
Helena Hallenberg on koostanut muilta oppimistaan ja itse hyväksi havaitsemistaan liikkeistä sarjoja, jotka säännöllissä harjoituskäytössä edesauttavat niin aivojen, sydämen ja munuaisten toimintaa kuin helpottavat stressiä ja korkeaa verenpainetta.
Hallenbergin kehittelemä Aivo-qigong esittelee havainnollisin piirroksin ja selkein kuvauksin 20 rauhallista liikettä, jotka ovat kiinalaisten perinteiden pohjalta saaneet nimensä eri eläinten mukaan. Laiska apina notkuu oksalla; kilpikonna katsoo taivaaseen; tiikeri venyttelee käpäliään. Mielikuvat auttavat mukautumaan liikkeisiin. Paitsi eläimistä, liikesarjat sisältävät vaikutteita myös tanssista ja kamppailutaidoista. Harjoitteissa käytetään koko kehoa, mikä aktivoi tasaisesti aivojen eri osia. Liikkeiden välissä esitellään myös akupisteitä aktivoivia ja avaavia hierontatekniikoita.
Kirjassa käydään läpi harjoitteisiin valmistautuminen, harjoitusten perusteet sekä mahdolliset rajoitukset liikkeiden tekemiseen.
